Paastoaminen on kuulunut ihmisten normaaliin elämään jo aikojen alusta. Esi-isiemme epäonniset metsästyskaudet pakottivat paastoon, jonka myötä ihmisten kehot ovat sopeutuneet syömättömiin aikoihin.

Vaikka nykyään ravinnon saanti riippuu harvemmalla enää metsästysonnesta, harrastaa moni edelleen paastoamista. Joillekin paasto liittyy uskonnollisiin, kun taas osalle terveydellisiin syihin.

Paasto sopii hyvinvoinnin tueksi terveille aikuisille ihmisille. Sen sijaan diapeetikoille, maksa- ja munuaissairaille, syömishäiriöstä kärsiville, raskaana oleville, imettäville tai vanhuksille sitä ei suositella. Täysin haasteeton paasto ei kuitenkaan ole.

Minkälaisia paastoja on olemassa, ja mitä haittoja tai hyötyjä paastoihin liittyy?

Miten paasto ja pätkäpaasto eroavat toisistaan?

Paasto ja pätkäpaasto eroavat toisistaan pääosin niiden keston ja intensiteetin osalta. Perinteisellä paastolla tarkoitetaan tyypillisesti pidempiaikaista ajanjaksoa ilman ravintoa, jopa päiviä. Paaston tarkoituksena on antaa keholle selkeä tauko syömisestä.

Pätkäpaasto perustuu sen sijaan syömisen ajoittamiseen vuorokauden sisällä tai viikon rytmissä. Paastojaksot ovat yleensä lyhyempiä ja niiden ajoittaminen omaan vuorokausirytmiin on usein perinteistä paastoa helpompaa.

Pätkäpaasto painottaa etunenässä syömisen ajoitusta kuin totaalista ruokailusta pidättäytymistä. Moni kokeekin pätkäpaaston helpommaksi ja arkeen paremmin sopivaksi vaihtoehdoksi.

Suosittuja pätkäpaastomalleja

Kaksi suosituinta pätkäpaastomallia ovat 5:2- ja 16/8-paasto. Näistä ensimmäisenä mainitussa ideana on syödä viitenä päivänä viikossa normaalisti ja kahtena päivänä rajoitetun kalorimäärän verran.

Paastopäivinä naisten kalorisaanti on noin 500 kilokaloria ja miesten noin 600. Paastopäivien ei ole tarkoitus olla peräkkäisiä päiviä, ja viitenä niin sanottuna normaalina päivänä on tarkoitus syödä tavalliseen tapaan, ilman kaloreiden laskemista.

16/6-pätkäpaasto toimii puolestaan niin, että sitä noudattaessa ollaan syömättä 16 tuntia, jonka jälkeen kaikki päivän ateriat syödään kahdeksan tunnin aikana. Tyypillisesti tämänkaltaista pätkäpaastoa noudattavat ajoittavat syömisen noin kello 12–20 väliselle ”syömisikkunalle”.

Mitä hyötyä paastoamisesta on?

Paastosta ja sen hyödyistä on tarjolla runsaasti tietoa, mutta sen sijaan tieteellisiä ja pitkäaikaisia tutkimuksia sen vaikutuksista ihmisiin ei ole riittävästi, jotta paastoamisen terveysvaikutuksista voitaisiin kertoa yksiselitteisesti.

Paastoamiseen liitetään kuitenkin useita yleisiä hyvinvointihyötyjä. Paaston aikana elimistö siirtyy muun muassa hyödyntämään varastoituja energialähteitä, mikä voi tukea verensokerin hallintaa ja insuliiniherkkyyttä. Energiavajeen syntyminen voi helpottaa myös painonhallintaa.

Erään Etelä-Kalifornian yliopiston tutkimuksen mukaan on myös todettu, kuinka paastoaminen vahvistaa kehon immuunijärjestelmää taistelussa tulehduksia vastaan. Lisäksi merkittävät terveysvaikutukset on havaittu reumasairauksissa.

Yleisesti ottaen erinäisissä tutkimuksissa on todettu, kuinka vastaajien fyysinen ja henkinen hyvinvointi on ollut paaston aikana parempi kuin ennen paaston alkamista.

Lopulta paastoamisen vaikutukset vaihtelevat kuitenkin yksilöllisesti, jonka vuoksi onkin aina tärkeää kuunnella omaa kehoa.

Paastoa tai pätkäpaastoa valitessa on myös tärkeää miettiä, mikä vaihtoehto soveltuu parhaiten omaan elämäntyyliin, työ- ja unirytmiin sekä omaan nälänsietokykyyn. Onnistuneen paastoamisen kannalta tiukkaa noudattamista tärkeämpää ovat tasapaino ja joustavuus.

Paastoamisen haittapuolet

Paastoamisen haittapuoliin voi liittyä esimerkiksi unimuutoksia, selkäkipua, uupumusta, nälkää, päänsärkyä, huimausta, palelua, näköhäiriöitä, levottomien jalkojen oireyhtymää, pahoinvointia, ihottumaa ja sydämen rytmihäiriöitä. Vaikutukset ovat kuitenkin aina yksilöllisiä.

Tiukan paaston riskinä on myös, että syömisikkunan aikana tulee ylensyötyä, mikä voi horjuttaa säännöllisiä ruokailutottumuksia.

Paastoa järkevästi

Etenkin ensikertaa paastoa kokeilevien on tärkeää aloittaa maltilla, ja valita juuri omaan elämäntyyliin sopiva paasto.

Perinteinen paasto sopii parhaiten terveille ihmisille, jotka haluavat selkeän ja rajatun jakson ilman ravintoa. Pidempi syömätön jakso voi olla luonteva esimerkiksi kiireettömänä tai rauhoittavana jaksona.  

Pätkäpaastoa pidetään yleisesti ottaen helpompana vaihtoehtona ja se sopiikin parhaiten ensimmäistä kertaa paastoa kokeileville. Syömättömyys ajoittuu lyhyempään aikaikkunaan, jolloin se on helpompi sovittaa normaaliin elämään.

On valinta sitten kumpi tahansa, on tärkeää kuunnella omaa kehoa. Paastoaminen ei ole alkuun välttämättä tuskatonta, mutta sitä voi yrittää helpottaa esimerkiksi aikataulun suunnittelulla, riittävällä veden juonnilla sekä kevyen tekemisen lisäämisellä hetkiin, jolloin nälkä korostuu.

Esimerkiksi mukaansatempaavan televisio-ohjelman seuraaminen tai kasinopelien pelaaminen talletusbonuksia hyödyntäen voivat viedä ajatukset pois nälästä.

Ravitsevat ateriat syömisikkunan aikana helpottavat myös paastoja, kun energiatasot pysyvät vakaampina.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että paasto ei sovellu kaikille, eikä sen epäonnistumisesta kannata potea huonoa omatuntoa. Jos esimerkiksi lyhyempiaikainenkin syömättömyys aiheuttaa huonoa oloa tai nälkäkiukkua, ei paastoaminen välttämättä ole itselleen paras vaihtoehto. Paastoamisen pitäisi parantaa oloa, ei pahentaa sitä.